Suomalaisen koulutusjärjestelmän taso (ammattikoulu, lukio, AMK, yliopisto)

Hallituksen tekemät kipeät leikkaukset koulutuksesta ovat tehneet eri opinahjojen toiminnasta erittäin hankalaa. Mielestäni kipeässä tilanteessa nämä isot leikkaukset eivät olleet järkeviä. Toki on hyvä pohtia missä kaikkialla koulutusta järjestetään, mutta rahoitusmallien mullistaminen vähän-väliä ei tee hyvää pitkässä juoksussa. Näiden leikkausten myötä saavutetaan lyhyellä aikavälillä säästöjä, mutta miten käy pidemmällä aikavälillä kun osaamisen taso laskee?

Laaja korkeakouluverkosto vai muutama huippuyliopisto? Helsingin yliopiston rehtori haluaa valtiolta päätöksiä

Suomessa kuitenkin se ilmainen ja hyvä koulutus on ollut tärkeimpiä tekijöitä sille miksi täällä yleensä voidaan ylläpitää pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Meillä on metsää ja kaivostoimintaa, mutta alkutuotannolla ei pitkälle pötkitä. Myöskin edellämainitut alat, monien muiden lisäksi, nojaavat osaaviin työntekijöihin. Ilman laadukasta koulutusta tämä ei onnistu.

Näin uusi hallitus lupasi kuvissa, ettei leikkaa koulutuksesta – leikkaavat kuitenkin

Ammattikoulutuksen tasosta on ollut puhetta useammassa mediassa. Opetuksen laatu ja lähiopetuksen määrä vaihtelee erittäin paljon. Lähihoitajien koulutuksesta on ollut puhetta nyt ihan viime päivinä (koulutuskeskus Salpaus).

SuPerin puheenjohtaja hätkähti lähihoitajien toistuvia reissuja suihkulähteelle Lahdessa – oikeusprofessori ehdottaa ulkopuolista selvitystä opetuksen tasosta
Tällaista on opiskelu Suomen suurimmassa ammattikoulussa: kahden tunnin koulupäiviä ja eri lukujärjestys joka viikko
Kolumni: Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla? (maksumuuri)

Lähipiirissä sama AMK missä suoritin oman tutkintoni (AMK, Ins.), on muuttunut vuosien aikana täysin erilaiseksi. Lähiopetusta ei nimeksikään, itseopiskelua suurin osa viikosta. Opetuksen taso vaihtelee vielä enemmän kuin ennen. Jos valmistuvat opiskelijat eivät enimmäkseen täytä niitä odotuksia mitä työelämällä on, käy AMK järjestelmälle kalpaten – valmistuvien osaamiseen ei luoteta.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli rajoittaa autonomiaa – Arene

Yliopistot ovat myös kärsineet, mutta ehkä kuitenkin vähiten edellämainituista. Siellä on kuitenkin pitkä historia ja sitä kautta myös laajempi valtion ulkopuolinen tukiverkosto. Rahaa myös jaetaan valtion toimesta enemmän kuin AMK:lle.

Korkeakouluja piiskataan tuottamaan yhä enemmän tutkintoja – uusi rahoitusmalli keppinä kahden vuoden kuluttua

Tässä on ainakin paikka, missä seuraavalla hallituskaudella ja hallituksella on tehtävä muutoksia parempaan. Pitkäjänteisyys rahoituksessa on ensisijaisen tärkeää, nyt nähdyt käännökset eri mallien välillä ovat ajaneet ainakin AMK-järjestelmän kaaoksen tilaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *