Teknologian innovaatiot

Teknologia ei ole se ongelma, ei ole ollut puoleen vuosisataan, vaan se ydinreaktorin ja korkean rikastusasteen polttoaineen hinta. Jos siis viittaat noihin kymmeneen itänaapurin alukseen, niin pitää muistaa, että ne on hieman eri hintaluokan aluksia kuin rahtilaivat – lisäksi ne toki saavat laivaston kautta sen polttoaineensa. Jos niihin neljään muuhun siviilialuskokeiluun, niin …

Jopa noissa maailman suurimmissa rahtilaivoissa on nykyään yleensä vain yksi (isokokoinen) Wärtsilän kaksitahtidieselmoottori (joka siis käyttää kaksitahtista diesel-sykliä polttaakseen raskasta polttoöljyä, ei siis nimestä huolimatta dieseliä). Tämä on melko yksinkertainen ja verrattain halpa laite operoida. Toki se syö sitä polttoainetta reippaan määrän, mutta per kontti määrä on melko vähäinen. (Ja, tuo on tosiaan yksi parhaista tavoista käyttää fossiilisia tekemään työtä. Mikä on hyvä pitää mielessä kun pohtii, miten vaikeaa edes kuivan maan ydinvoimaloita on saada nykyään tehtyä järkevällä hinnalla.)

Noissa ydinjäänmurtajissa on moninkertainen määrä konetehoa, ja myös moninkertainen keskiteho. Siksi niihin noita reaktoreita on varmaankin laitettu, että kantama ei olisi luokkaa naurettavan lyhyt. Mutta, onko se silti ollut taloudellisesti järkevää, siitä voi olla montaa mieltä – kukaan muu kuin itänaapuri ei ole laittanut murtajiiin reaktoreita. (Eikö noista osalla ole ollut enemmän kuin yksi ydinonnettomuus per alus? Ja, polttoaineena on tosiaan osassa jopa joku jopa 90 % rikastusasteen U235… siis melkein pommimateriaalia… osassa ”vain” 30–40 % tavaraa, joka sekin on melkoista tavaraa vrt. siviiliydinvoima.)

Onhan noita rahtilaivoija tosiaan neljästi kokeiltu, neljä eri maata, neljä eri alusta (sis. yksi pieni japanilainen ydinonnettomuus). Ainoa joka edes sitten päätyi kunnolla mitään rahtaamaan oli: NS Otto Hahn – Wikipedia , joka oli vaan lopulta liian kallis operoida (huolimatta paljon vaatimattomammasta turvallisuuskulttuurista tuolta ajalta). Kertaalleen jopa tosin vaihtoivat polttoaineen, eli eivät ihan heti luovuttaneet.

Toki, noita on taas harkittu, mutta kun se öljy on vielä melko halpaa… valitettavasti… mutta myös onneksi… ympäristö vai talous, kas siinäpä pulma.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *